Toteutumaton tasa-arvo

Mieltäni hiertää taas. IPCC:n raportin jälkeen on ilmastonmuutos ja siihen suhtautuminen ollut aivan erilailla esillä kuin koskaan aiemmin, vaikka raportin sisällössä ei sinänsä ollut mitään uutta. Elämme tällä pallolla yli varojemme, tuhlaillen ja sikaillen. Jokin IPCC:n raportissa kuitenkin ilmeisesti kolahti valtaväestön tajuntaan, koska se heilautti suhtautumista ympäristö- ja ilmastomyönteisempiin asioihin ihan tuntuvasti.

Edelleen (varsinkin sosiaalisessa) mediassa näkee jatkuvasti perustelua, että meidän ei tarvitse tehdä mitään, koska Afrikka, Kiina ja Intia. No, ensinnäkin suurin osa näiden maiden teollisuudesta ja riistosta johtuu meistä länsimaalaisista – me olemme vieneet teollisuutemme pois, siirtäneet sen pois omasta näkökentästä sinne, missä tuotannon epäkohdat on helpompi unohtaa. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Toisekseen, meillä on asiat niin h*lvetin paljon paremmin, että meillä on varaa panostaa  meidän kasvusta ja kehityksestä siihen, että tuotamme parempaa ja paremmin. Tällä hetkellä se saastuttavin, kehittyvien maiden teollisuus, on isolta osin rankasti vanhentunutta ja saastuttavaa, energia-intensiivistä teknologiaa. Jos me täällä länsimaissa osaamme tuottaa paremmin ja puhtaammin, voimme korvata sitä olemassa olevaa, kaikkein huonointa mahdollista vaihtoehtoa sillä parhaalla mahdollisella siellä, missä ongelma on. Näiden maiden ei tarvitsisi käydä läpi sitä koko kehityskaarta, vaan siellä voitaisiin ottaa huimia loikkia eteenpäin – jättää välistä ne vaiheet, jotka me olemme jo käyneet, ja niistä edelleen parantaneet.

Sitten vielä on se, että länsimainen teollisuus kuluttaa noiden kehittyvien maiden luonnonvaroja ja sosiaalisia resursseja aivan häikäilemättömästi hyväkseen. Halpa tavara, sekä toiminnalla tehty tuotto siirtyy länsimaihin, vaikka luonnonvarat ja työvoima, joilla näihin olisi moraalinen oikeus, on muualla. Meillä, paremmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, ei ole oikeutta muiden resursseihin ja muiden elinympäristöjen tai sosiaalisten mahdollisuuksien tuhoamiseen. Yhä edelleen taloudellinen voitto tehdään ilmaston, ekosysteemien ja maailman köyhimpien ihmisten kustannuksella.

Savuna ilmaan, turhaan

Ainoa ratkaisu on kuluttaa vähemmän. Rankasti vähemmän. Joskus vuosia sitten muistan jossakin Pekka Haaviston kirjassa olleen, että kestävä elintaso on alle tuhat euroa vuodessa per ihminen. Vaikka kuinka tehtäisiin indeksikorotuksia ja laskettaisiin mukaan inflaatiota, lähes jokainen suomalainen kuluttaa tuntuvasti enemmän kuin tuon.  On aika hirveää huomata, että vaikka kuinka itsekin pyrkii ekologiseen, eettiseen ja kestävään, todellisuudessa on siitä vielä kaukana. Ja minua paremmin tienaavat ovat varmaan vielä vähän kauempana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.