Vallankäytön oppitunti

Mikä vallassa kiehtoo? En osaa sanoa, mutta vähän niinkuin toivoin kuulevani tuohon kysymykseen vastauksen tänään aamulenkillä. Tuo kysymys jäi ainakin osin edelleen avoimeksi, helpointahan olisi jättää päätökset vain muille. Mutta vallasta silti puhuttiin, ja minä mitoitin lenkkini kerrankin oikein – Jarin sanoessaan heipat, kotiovelle oli matkaa sata metriä. Jatka lukemista ”Vallankäytön oppitunti”

Sosiaalisen median sudenkuopat

Tuli taas kokeiltua, miten helposti kirjoitettua tekstiä luetaan väärin ja omien arvolatausten kautta. Sekin, mikä on kirjoitettu pilke silmäkulmassa ja hyvää tarkoittaen, muuttuu kirjoitettuna merkitykseltään aivan vääränlaisen sitten, kun ei asiaa osaa katsoa toisen silmin. Niinpä sitä tulee kirjoittaneeksi ehdottomuuksia tai loukattua, kun vain antaa sanojen vyöryä näppäimistölle. Jatka lukemista ”Sosiaalisen median sudenkuopat”

Elämä on rivien välissä

Oltiin taas Jarin kanssa aamulenkillä. Päivän aiheena häpeä ja siitä irrottautuminen, ulos kasvaminen. Häpeä vaikuttaa meihin aina, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Saan kai olla onnellinen, kun Sarasvuon puheet eivät onnistu loukkaamaan, vaan ennemminkin aiheuttavat hilpeyttä. Asiat tuntuvat olevan oikeassa mittakaavassa. Jatka lukemista ”Elämä on rivien välissä”

Ihminen on kuitenkin eläin

Taas käytiin Sarasvuon kanssa aamulenkillä. Ja hitsi, kun oli taas kivaa! Unohdin kyllä jo ne käsitteet, mitä Sarasvuo harjoittelusta käytti, koska käänsin mielessäni ne itselle tutumpaan aiheeseen – koirien kouluttamiseen. Siitä huolimatta, että ihmisen oppimista on tutkittu ja aiheesta on kirjoitettu, puhutaan lopulta ihan samasta asiasta, kuin koirien kouluttamisessa. Jatka lukemista ”Ihminen on kuitenkin eläin”

Menestys ei ole onnea

Minä, kuten muutama tuhatta muutakin suomalaista, vietän nykyään kolme aamua viikossa Jari Sarasvuon seurassa. Minä koen aamulenkit sellaisena isällisenä jutusteluna, josta viime aikoina on ollut puutetta – eikä oma isä ole tuolle ajattelun tasolle päässyt koskaan. Elämään on onneksi mahtunut muita miehen malleja, ja ehkä olen itsekin myötävaikuttanut siihen, millaisia  tyyppejä siihen hommaan on valikoitunut. Jatka lukemista ”Menestys ei ole onnea”

Panosta olennaiseen

Meillä maisterinplantuilla on aluillaan ”Advanced conservation biology” -niminen kurssi. Ihanaa – tämä on taas sitä aihepiiriä, jonka koen omakseni. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on koko ajan pinnalla, ja päätöksiä tehdään punniten erilaisia asioita, joiden edut ovat usein vastakkaiset. Tämä myös liippaa läheltä sitä, että meidän lähimetsä tuhottiin taloudellisten arvojen vuoksi – luontoa ei nähty riittävän arvokkaana. Jatka lukemista ”Panosta olennaiseen”

Opiskelu on yksinäistä

Vaikka olen elämässäni opiskellut paljon, ei opiskeluun ole ehkä koskaan ennen liittynyt näin paljon negatiivisia tuntemuksia. Toki jokaisessa paikassa ja tutkinnossa on ollut omat turhauttavat piirteensä, mutta yliopistolla niitä on paljon. Ongelma ehkä vielä korostuu, koska olen tullut muualta, enkä edes biletä. Mutta voiko bilettäminen olla muille riittävä sosiaalinen kontakti, vai enkö ehkä  sittenkään ole tunteineni yksin? Jatka lukemista ”Opiskelu on yksinäistä”