Liian rehellinen työnhakuun?

En osaa valehdella, olen aivan surkea siinä hommassa. Se ei aina ilmeisesti ole vain positiivinen ongelma. Nyt siitä tuntuu olevan jopa haittaa

Minähän siis etsin jatkuvasti sellaista duunia, jolla tulisin kohtuullisesti toimeen. Nykyiset kuviot eivät siihen toimeentuloon riitä, joten myöskään täysipäiväinen yrittäjyys ei ole ratkaisu. Onneksi on helppoja välimuotoratkaisuja, ja itseään saa toteuttaa kohtuullisilla kuluilla.

No, pointtini tässä tekstissä ei pitänyt olla se toimeentulo, vaan se, miksi työnhakuni ei tuota tulosta. Olen varmaan aika tyypillinen suomalainen, joskin luonteenlaadultani aika puhelias ja positiivinen. Jonkinlainen itsensä kehuminen onnistuu kyllä, ja tunnistan oman osaamiseni. Mutta minulle todettiin tässä eräänä päivänä, että en koskaan saa töitä, jos en opi valehtelemaan.

Minun pitäisi siis suoraan valehdella työtä hakiessani, että osaan kaiken, ja olen samaa mieltä kaikesta? Tämä sotii moraaliani vastaan. Minä haen sellaisia töitä, joihin tiedän pystyväni ja joissa en joudu luopumaan omista arvoistani. Haluan tehdä mielekästä duunia.

Tiedän, että työ opettaa  – samakin työ voi eri paikoissa olla varsin erilaista ihan20150420_151910 vain erilaisen toimintakulttuurin takia. Se, että on käyttänyt yhtä ruohonleikkuria, ei tarkoita, että osaisi käyttää toista. Mutta sitä toistakin pitää vaan lähteä käyttämään, nopeasti senkin oppii – itse ruoho leikataan kuitenkin samalla tavalla.

Minun vahvuuteni on nimenomaan siinä, että osaan, opin ja haluan kehittyä. En halua esittää olevani parempi kuin olen – vaikka en olekaan kaikilta osin valmis, olen kuitenkin aivan h*lvetin hyvä tekemään ja oppimaan. Eikö se riitä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.