Miksei uimahalleja osata suunnitella toimiviksi?

Meillä on sen ikäinen mukula, että uiminen ja sitä myöden uimahallit ovat kova juttu. Niissä on siis käyty kohtuullisen paljon, ja aina joku jää kaivelemaan. Kuka nämä rakennukset suunnittelee, ja eikö ihan perusasioita osata ottaa suunnittelussa huomioon? Jännintä on se, että muutamat uimahallit ovat olleet peruskorjattuja, ja parin kymmenen ensimmäisen käyttövuoden aikana näistä asioista on varmaan valitettu – peruskorjaus olisi mahdollisuus tehdä parannuksia myös käytettävyyteen.

Uimahallien (ja kuntosalien) pukukaappeihin on olemassa monenlaisia ratkaisuja. Perinteinen nilkkarengas, piippaava ranneke, ja erilaiset kortit. Mikä systeemi ikinä valitaankaan, sen pitää toimia niin, että avain pysyy hyvin mukana, joko ranteessa tai nilkassa. Ei sellaista, että joudut taskuttomassa uikkarissa pomppiessasi miettimään, mihin taskuun avaimen laitat. Homman pitää myös sujua yhdellä avaimella tai kortilla – ei niin, että tarvitaan avain, kolikko ja kortti, jotta edes pääset pukukaappiin. Kaappien pitäisi myös olla sen kokoiset, että niihin mahtuu takki myös talvipakkasilla. 15 cm ei ole mikään pukukaapin leveys, vaikka silloin pieneen tilaan mahtuukin paljon kaappeja.

Pesutilojen puolella täytyy olla naulakot ja/tai riittävän isot lokerikot tavaroille. Lokeroihin täytyy mahtua pyyhe, pesuaineet ja pyllynalunen. Naulakot pitää sijoittaa niin, että pyyhkeet eivät viistä maata, jos ne naulakkoon laittaa. Myös märkiä uimapukuja varten on oltava joku järkevä ripustuspaikka – ei ole kiva, jos kuivat pyyhkeet kastuvat, kun yläpuolisissa lokeroissa on muiden märät uimapuvut.

Pesu- ja kuivaustilat pitäisi suunnitella niin, että kummallekin toiminnolle on varattu reilusti tilaa. On ihan sama, onko yhdellä seinällä kaksi vai kolme suihkua, jos ei samaan aikaan pysty käyttämään kuin kahta, ilman että ollaan pylly vasten pyllyä pump pump. On myös älytöntä edellyttää, että pukuhuoneisiin ei marssita märkänä, jos ei pesuhuoneessa ole paikkaa, jossa pystyisi kuivaamaan itsensä niin, että myös pysyy kuivana, eikä ole jonkun suihkun alla tai tien tukkeena koko ajan.

Suihkujen täytyy olla myös toimivat. Väitän, että yksikään nainen ei saa pitkiä hiuksia edes kastumaan kunnolla, jos vettä tulee kerralla viisi sekuntia, ja saippuat silmissä käynnistysnappia on todella veemäistä etsiä muutaman sekunnin välein. Myös lämpötilan säätö on kova sana – kylmässä pesutilassa suihkun täytyy olla lämmin, tai lapsella on hypotermia, ennen kuin ollaan päästy edes altaaseen. Kylmässä suihkussa ei halua käydä kukaan – paitsi ehkä kovien löylyjen jälkeen – joten se säätö on oltava, ja lämmintä vettä pitää tulla kaikkien käyttäjien tarpeisiin. Vaikka vettä pitää käyttää säästeliäästi, myös painetta pitää riittää – väitän, että shampoon huljuttelu hiuksista onnettomalla paineella on lopulta tehottomampaa, kuin sama kohtuullisella paineella.

Materiaaleissa pitäisi ottaa huomioon helppo puhdistettavuus ja kestävyys, mutta myös tuntuma paljaan jalan alla – liukkailla, sileillä lattioilla on kamala kävellä, ja kuumenevat pinnat saunassa eivät ole mikään erityinen nautinto. Eivätkä ne ole turvallisia – varsinkin lapset hyppivät ja juoksevat, kun ei kuumaan pintaan haluta koskea, ja se jos mikä on märkätiloissa vaarallista. Puupintoja olisi syytä kyllästää tai käsitellä esimerkiksi öljyllä, homeen pilkuttamat ja himmentyneet pinnat eivät ole mikään kaunistus. Tästä syystä myös kaikki tekstiilit olisi syytä unohtaa kosteista tiloista jo suunnitteluvaiheessa.

Altaiden toiminnallisuus ja käytettävyys ovat tärkeitä. Ei ole kivaa, jos se ainoa järkevän lämpöinen ja syvyinen allas on koko ajan muussa käytössä, eikä sinne pääse pulikoimaan. Lasten kanssa ei ole mitään asiaa kuntouintiradalle, ja käsipohja-altaassa vanhemmat saavat palella, eikä uimisesta ole tietoakaan. Lastenaltaissa myös lämpötila saisi olla rehellisesti lämmin – mukulat eivät halua pois altaasta, vaikka palelee, ja vanhempia palelee, kun ei pysty liikkumaan. Paleleminen ei ole kivaa kenellekään. Kun pystyy liikkumaan itsekin samalla, kun mukulatkin riehuvat, vähän viileämmässäkin pysyisi lämpimänä.

Myös hallin ilmanlämpötila ja etenkin ilman virtaukset tarttisi ottaa tarkasteluun – vaikka halliin puhallettava ilma olisikin lämmintä, puhallus tuntuu märällä iholla kylmältä. Hallien korkeuden ei välttämättä tarvitsisi olla niin mahtipontinen – lämpöhän karkaa yleensä ylöspäin, ja vedenpinnan tasalla palellaan taas. Myös kivi- ja betonipinnat hohkavat kylmää – jotenkin tuntuisi ehkä loogiselta, että rakenteissa kierrätettäisiin esimerkiksi allasveden lämpöä tehokkaammin – teknologiahan on olemassa. Ilmaa tuskin on välttämätöntä puhaltaa päin näköä ilmanvaihdon toiminnan vuoksi – epäsuora puhallus olisi todennäköisesti vähän armollisempaa käyttäjille.

Uimamaisterit
Uimamaisterit

Tässä taisi olla ne tärkeimmät minun huomioistani. Tuleeko sinulle vielä jotain mieleen? Terkkuja vaan uimahalleja suunnitteleville insinööreille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.