Minä osaan, minä haluan

Olen aina ollut sitä mieltä, että asiat kyllä lutviutuvat omalla painollaan – ja niin ne suurinpiirtein ovat tehneet. Takaiskut ja vastoinkäymisetkin kuuluvat elämään, mutta niistä on selvitty. Nyt on kuitenkin alkanut pikkuhiljaa tuntua siltä, että perusluottamus tuohon ajatukseen hupenee.

Käsieni jälkeä
Käsieni jälkeä

En ole ainoa ikäiseni tai samalla koulutuksella töitä etsivä tyyppi. Minulla on työkokemusta ja useita suosittelijoita. Osaan kaikilla mittapuilla kirjoittaa sekä hakemuksia että laajempia kokonaisuuksia, ja suullinenkin ilmaisu on vähintäänkin siedettävää. Osaan ja haluan tehdä monenlaista, oppia uutta – ja tehdä sen parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitsen tietotekniikan vähintäänkin hyvin, ja tiedän olevani hyvä ja aikaansaava tekijä. Mikä sitten on pielessä, kun ei töitä irtoa?

Rehellisesti – en tiedä. On todella inhottavaa, ja toisaalta samalla lohdullista seurata koulukavereiden linkedIn-profiileja, ja todeta, että olemme melkein kaikki samassa veneessä. Tiedän näistä muistakin kaltaisistani, että he ovat ihan huipputyyppejä, ja selviäisivät melkein mistä tahansa työn vastaan tuomista haasteista – jos joku antaisi siihen mahdollisuuden.

Tiedän, että itkeminenkään ei auta saamaan työpaikkaa. Kaikki on kiinni vain minusta itsestäni. Mutta jatkuva kielteisten vastausten kuuleminen murentaa uskoa itseen. Mistä löytyy se joku, jolla on uskoa nuoriin? Mistä löytyy rohkeutta antaa se ensimmäinen työpaikka, jotta työkokemusta pääsee kerryttämään? Kenellä riittää kantti lähteä kehittämään omaa bisnestään ympäristösuunnittelijan kanssa?

Bring it on – I’m ready!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.